19.11.2012

Lainalapseni

Istun pimeässä saunassa
lämpö laskeutuu minuun pehmeästi
ihoni lämpenee pinnasta
tuntuu mukavalta
sisälläni talvipäivän vilu
vielä pitkään minussa

kuin sinun elämäsi lapseni
sinun elämäsi sinussa

ajattelen sinua ja aikaamme yhdessä
lämpö ja rakkaus parantaisi
sanottiin
poistasi sisälläsi riehuvan
jäätävän pohjoistuulen
sulattaisi syntymäroudan
ja valo voittaisi pimeyden

siihen minäkin uskoin
mutta sinä pysyit tuulissasi
etkä päästänyt lämpöä ihosi alle

minä jatkoin löylyn lyömistä
kolmetoista vuotta
lämpö ja rakkaus parantaisi
sanottiin

Lopulta et enää kestänyt
annoit kylmälle tuulellesi
täyden vallan
lähdit sen vietäväksi

Minä surin
kahdeksan vuotta
sitten päästin sinut pois sydämestäni
omaan elämääsi

lainalapseni







3 kommenttia:

  1. Jestas että nämä tekstit koskettavat jostain todella syvältä. Kuka tahansa lainalapsi olisi onnekas saadessaan sinut lämmönantajaksi. Vaikkakin pohjoistuuli ei päästäisi läpi.

    VastaaPoista
  2. Kyyneleet silmissäni luen tekstejäsi. Kiitos näistä ja voimia ja hyviä päiviä elämääsi!

    VastaaPoista