Sinun onnellisuudestasi
siitä minulle puhuttiin
usein ja paljon
sanoivat että sinulla menee huonosti
että sinulla ei ole tunteita
ja että lahjasi jäävät käyttämättä
ja voivottelivat surkeasti
sen enempää välittämättä
minä ymmärrän sinua
sinun onnellisuuttasi
sinun lahjojasi
sinun kätkettyjä tunteitasi
sinun kipuasi
jonka nimeä etsit
sinä et tule onnelliseksi
minun arvoistani
etkä minun haluistani sinun elämässä
vaikka niin sitä haluankin
sinun onnellisuutesi
on sinun oma polkusi
se kivinen ja rosoinen
jossa oksat raapivat sääriäsi
ja kivet rikkovat kantapääsi vuosiksi eteenpäin
ja jossa ihminen vieressäsi
on mahdollisuus sinulle
ei hänelle
sinun onnellisuutesi
tulee kaukaa näkymättömästä
niiden teiden ja polkujen kaipaamisesta
joita isäsi ovat kulkeneet
sinne sinun on kuljettava
jotta voisit ymmärtää
suuren ja tuntemattoman
joka sinulta joskus vietiin
minun tieni
on sinulle liian helppo
olisit ikuisesti onneton
siinä pienessä laatikossa
jollaisia jaetaan kaikille
hiljaisena jään katsomaan
sinua
ja sitä polkua
joka voi sinut parantaa
Minun arvoni ja rakkauteni
minun valmis polkuni
ei siihen pysty
Niin syvälle minuun nämä koskettavat. Niin totta, niin tuttua, enkä siltikään ole osannut itse juuri näin ajatella. Lainaan tähän itselleni tärkeimmän kohdan. Sen kohdan jonka haluan muistaa.
VastaaPoista"sinä et tule onnelliseksi
minun arvoistani
etkä minun haluistani sinun elämässä
vaikka niin sitä haluankin
sinun onnellisuutesi
on sinun oma polkusi
se kivinen ja rosoinen
jossa oksat raapivat sääriäsi
ja kivet rikkovat kantapääsi vuosiksi eteenpäin
ja jossa ihminen vieressäsi
on mahdollisuus sinulle
ei hänelle"
Kiitos sinulle <3
Kiitos,hiljentää...<3
VastaaPoista